2009/3

Tällä vuosikymmenellä yhä enemmän palstatilaa saaneet suuret kysymykset, ilmaston lämpeneminen sekä Kiinan ja Intian voimakas talouskasvu, ovat muiden ympäristöongelmien ohella epäilemättä saaneet monet miettimään kasvuttoman yhteiskunnan mahdollisuutta. Yksi tehtävään tarttuneista on pitkän linjan pitkän linjan ympäristötaloustieteilijä, Peter A. Victor, joka julkaisi viime vuonna kirjansa Managing Without Growth juuri tästä aiheesta.

Islamia käsittelevien kirjojen julkaisemisesta tuli suoranainen buumi syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskujen jälkeen. Monien kirjojen tavoitteena on yrittää ymmärtää jihadia, pyhää sotaa, käyvien äärimuslimien fanaattisuutta. Carlo Panella ei etsi ongelmien syitä islamilaisen maailman ulko- vaan sisäpuolelta.

Honduras on seitsemän miljoonan ihmisen tasavalta Keski-Amerikassa, jonka väestöstä noin puolet asuu köyhyysrajan alapuolella.

Monet ihmiset ja kansainvälinen yhteisö väittävät tapahtumia vallankaappaukseksi, mutta he eivät ymmärrä että kyseessä ei ollut ainutlaatuinen tapahtuma. Se oli demokratian reaktio entisen presidentti Zelayan johtaman ryhmän yritykseen muuttaa maan perustuslakia ja yhteiskunnallista järjestystä enemmistön tahtoa vastaan.

Kuten useimmat maanmiehistäni, olen asunut hyvin lähellä tätä poliittista kriisiä. Mielestäni tämänhetkinen tilanne on hyvin monimutkainen. Molemmat puolet ovat epäonnistuneet pitämään toimintatapansa laillisuuden ja hyväksyttävyyden rajoissa.

Olin ällikällä lyöty kaiken alkaessa, sillä en uskonut kotimaani koskaan joutuvan vallankaappauksen uhriksi. Aamuvarhaisella äitini koputti oveeni ja sanoi, että Zelaya on karkotettu Costa Ricaan.

Unelmassani Kööpenhaminan kokouksessa saavutetaan kunnianhimoinen ja kattava ilmastosopimus. Pitkän aikavälin visio johdattaa maailman kohti polkua, jolla lämpeneminen rajoitetaan enintään kahteen asteeseen.

Arja Alho analysoi kirjassa Kovan tuulen varoitus syitä ja taustoja sille, kuinka SDP:n politiikka karahti kiville ja puolue käänsi kurssinsa perinteisistä vasemmistolaisarvoista uusliberalismiin.

Kun 60-luvun väittelyissä usein sanottiin, etteivät suomalaiset koskaan ole sotineet Suomen rajojen ulkopuolella, tapasi äitini hyräillä Porilaisten marssia: ”Pojat, kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützin, Leipzigin ja Narvan mailla vertaan vuoti, viel' on Suomi voimissaan, voi vainolaisten hurmehella peittää maan”.

Vaikka Afganistan on Suomen ulkopolitiikan kuuma peruna, afgaanien äänet eivät kuulu julkisessa keskustelussa. Ydin haastatteli joukkoa afganistanilaisia aktivisteja, joiden suurimmaksi peloksi osoittautui länsimaiden välinpitämättömyys maan heikoimpia kohtaan.

Suomi on joutunut kansainvälisten ydinvoimayhtiöiden leikkikentäksi: suunnitteilla on reilu tusina uraanikaivosta, kolme eri ydinvoimalahanketta ja ydinjätteen loppusijoituspaikka. Kesällä järjestetyllä toimintaleirillä uskottiin ydinvoimateollisuuden hyökkäyksen olevan torjuttavissa ja leirin jälkeen onkin eri puolilla Suomea noustu vastustamaan uraanikaivossuunnitelmia Ranualla.