Politiikka

Romanian romanit ovat päähän potkittu kansanryhmä, jonka kurjuuden historia on pitkä. Tarvitaan tietenkin monia ja monentasoisia toimia. Kerjäämisen kieltävällä lailla saada aikaan varmuudella se, että neuvottomat ja kielitaidottomat ihmiset joutuvat välikäsien rahastuksen kohteeksi - tavaroiksi ihmiskaupassa.

Suomen Keskustan aatteellinen tausta tekee siitä radikaalin valistuspuolueen ja työväen vapauttajan suurteollisuuden orjuudesta. Kuka puolueen puheenjohtajaehdokkaista on valmis vastaamaan tähän Santeri Alkion haasteeseen?

Euroopan unionin yhteisvaluutta suunniteltiin osaksi unionin omaa poliittista projektia. Liian aikaisin vesille laskettu raha on kuitenkin nyt keskellä valuuttamarkkinoiden saneleman myrskyn silmää, ilman kapteenia, merikarttoja tai ruoria.

Vapaiden markkinoiden tehokkuuteen perustunut ajatusmalli on johtanut kasvaviin tuloeroihin ja demokratiavajeeseen. Globalisaation purkamiseksi paikallisyhteisöt ja solidaarisuus tulee nostaa keskipisteeseen – myös rikkaissa länsimaissa.

Suomessa ei ole kilpailevaa maamerkkiä Kheopsin pyramidien tai Eiffel-tornin kanssa. Silti maahamme on saatu yksi rakennelma, joka ainakin kustannuksiltaan on maailman huippuluokkaa.

Ehdotus Euroopan unionin demokratiavajeen vähentämiseksi sorsii pienempiä jäsenmaita ja on kampanjoiden näkökulmasta monimutkainen.

Kööpenhaminan kokouksen varjossa järjestettiin ilmastonmuutoksesta laaja kansalaisjärjestötapaaminen, jonka tulokset olivat paljon mittavammat kuin virallisten neuvottelujen. Kokouksen pohjalta olisi hyvä tuoda ydinaseriisunta ilmastonmuutoskamppailun keskipisteeseen.

Olen kauhuissani. Olen kuunnellut puheita valtiontalouden kestävyysvajeesta, kuntien umpikujaan ajautuvasta tilanteesta, tuottavuudesta, tehokkuudesta, työurista, työilmapiiristä, palveluiden järjestämisvastuusta, tuottamisesta, tilaamisesta, kuluttajan valinnasta, suuremmista yksiköistä jne. Kun menee mutkikkaaksi, yksinkertaista!

Otsikko on napattu tasavallan presidentti Tarja Halosen haastattelusta (HS 31.1). ”Sitä on tämä nykyinen tilanne, ja sitä on vain pakko kestää”, hän sanoi tarkoittaen vallanjakoa presidentin ja valtioneuvoston välillä. Onko hän oikeassa?

Viime lauantaina vietettiin vuosipäivää, jonka merkitystä
mahdollisimman monen soisi mielellään pysähtyvän pohdiskelemaan.
Tammikuun 23. päivänä vuonna 1940, talvisodan keskellä, silloiset SAK
ja STK antoivat yhteisen julkilausuman, joka on myöhemmin nimetty
tammikuun kihlaukseksi.

Kiusallisen vaalirahoitusjupakan varjossa käydään mielenkiintoista keskustelua kansalaisyhteiskunnasta ja median vallasta. Tämä on tervetullutta ja hyvä merkki.

Eurooppa on käsitteenä monikollinen: Maantiedettä se ei ole, sillä maisemat, arvot ja elämäntavat ovat samat kahden puolen Uralin. Euroopan unioneja ole niitäkään vain yksi: toisilleen vastakkaiset arvot jakavat sen moneen osaan.

Totta kai minä tiedän millainen tasavallan alkuvuosilta juontuva vasemmiston perinteinen kanta koskien tasavallan presidentin asemaa on ollut. Sen mukaan viran tuli olla vain symbolinen vailla valtaoikeuksia ja viran haltija tuli valita eduskunnassa.

Suomen pääministeri Matti Vanhanen lupasi Venäjän pääministeri Vladimir Putinille tukevansa Nord Streamin kaasuputkihakemusta, jos Venäjän puutulleja ei nosteta, venäläismediat raportoivat 27. lokakuuta.

Euroopan unionin ulkoministerit ovat yksimielisesti päättäneet purkaa aseviennin rajoitukset Uzbekistaniin, vaikka useiden kansalaisjärjestöjen mukaan maan ihmisoikeustilanne on heikentynyt viimeisen vuoden aikana.

Unelmassani Kööpenhaminan kokouksessa saavutetaan kunnianhimoinen ja kattava ilmastosopimus. Pitkän aikavälin visio johdattaa maailman kohti polkua, jolla lämpeneminen rajoitetaan enintään kahteen asteeseen.

Tätä kirjoittaessani on epäselvää, missä muodossa uusi yliopistolaki tullaan hyväksymään. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa odotetaan vielä. Sivistysvaliokunta, jonka jäsen olen, antaa lausuntonsa laista ennen kesää.

Yliopistolakiesitykseen sisältyy mahdollisuus yliopistojen konkurssikelpoisuudesta. Se saattaa aiheuttaa yliopistoverkoston ”luonnollista” supistumista.

Parlamenttivaalien alla Ydin toivoo meppien työn ja arvojen tulevan esiin. Ydin pyysikin kaikilta istuvilta mepeiltä kolumnia, jossa he kertoisivat työstään omakseen kokemalla politiikan alalla. Heistä yhdeksän vastasi. Kolumnit ovat luettavissa tässä kokonaisuudessaan.

Jos EU:n uusi perussopimus, Lissabonin sopimus, astuu voimaan, Euroopan parlamentin valta kasvaa merkittävästi. Sama sopimus pienentäisi Suomen euroedustajien määrän 14:stä 13:een. Paikat siis vähenevät, mutta valta kasvaa.