Olkiluoto3 - huono diili

Kun eduskunta käsitteli Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin periaatepäätöshakemusta, oli voimalan kustannusarvio 2,5 mrd €. Reaktorin sopimushinnaksi muodostui 3-3,2 mrd €. Ranskalaisen Capital-lehden mukaan OL3:n kustannusylitys olisi nyt 2,2 mrd euroa, eli reaktorin hinta olisi 5,2-5,4 miljardia.

Reaktori on myös vähintään kaksi ja puoli vuotta myöhässä aikataulustaan. Sen arvioidaan valmistuvan 2011, joskin lehdissä on jo esitetty epäilyksiä tämänkään aikataulun pitävyydestä. Suomalaisia lohduttaa se, että kustannusylityksen suorat tappiot jäänevät tällä kertaa laitostoimittajan, ranskalaisen Arevan, kontolle.

Markkinataloudessa yrityksillä on tietenkin lupa tehdä tyhmiä päätöksiä, vrt. esim. Soneran UMTS-seikkailut. Tässäkään tapauksessa kyse ei kuitenkaan todellisuudessa ole yksityisestä investoinnista avoimessa markkinataloudessa. Hanke on saanut julkista tukea Ranskasta ja Saksasta, ja erilaiset valtion ja kuntien yhtiöt ovat TVO:n merkittäviä omistajatahoja. Myös laitostoimittaja Areva on valtionyhtiö, joten sille hankkeesta koituvat miljarditappiot maksaa viime kädessä ranskalainen veronmaksaja.

Lisäongelma reaktorin vinksahtaneessa kustannusrakenteessa on, että reaktorin väitetty alhainen hinta sai eduskuntakeskustelussa uusiutuvat energialähteet näyttämään epärealistiselta vaihtoehdolta. Tämä vaikutti joidenkin kansanedustajien ydinvoimakantaan. OL3 onkin estänyt uusiutuvien energiamuotojen esiinmarssia Suomessa.

Olkiluodon kolmas reaktori näyttää estävän myös energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutus on kasvanut kaksi prosenttia vuodessa, kun esim. Ruotsissa se on alentunut. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon kehitys on pysähtynyt OL3-päätöksen jälkeen. Energiatehokkuuden ja modernien uusiutuvien energialähteiden, erityisesti tuulivoiman ja biokaasun, kehityksessä Suomi on jäänyt EU:ssa peränpitäjäksi. Mittavasta potentiaalista huolimatta konsulttiyhtiö Ernst&Young sijoittaa Suomen 25 maan vertailussa kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille.

OL3:n piti alentaa sähkön hintaa toisella päästökauppakaudella säästäen sähkön kuluttajille 0,5 miljardia euroa vuodessa. Suurten
suomalaisten sähkön kuluttajien etujärjestön Elfin mukaan OL3:n viivästyminen kuitenkin maksaa kuluttajille kolme miljardia euroa – eli 600 euroa henkeä kohden. Jos OL3:a ei olisi rakennettu, muuhun tuotantoon olisi investoitu enemmän, mikä olisi alentanut sähkön hintaa.

OL3 ei myöskään pidä lupauksiaan kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä. Lupahakemuksen aikaiset 7,5 miljoonan tonnin päästövähennykset ovat viimeisissä arvioissa kutistuneet 1-3 miljoonaan tonniin. Kotimaisuusasteen puolestaan pelätään jäävän alle 25 prosenttiin lupaillun 50 sijaan.

Vaikka emme edes huomioisi ydinvoiman turvallisuusriskejä ja ydinvoiman yhteyttä ydinasemateriaalin leviämiseen, eivät uuden sukupolven ydinvoimalat silti vaikuta kovin vallankumoukselliselta energiantuotantomuodolta.

Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n ympäristösuojelupäällikkö.

Lähteet
Greenpeacen ja SLL:n materiaalit
Valtioneuvosto 2002. Periaatepäätös viidennestä ydinvoimalasta
AFX News Limited, 28.9.2007: TVO says won't share nuclear reactor cost overruns with Areva
Valtioneuvosto 27.3.2001: Kansallinen ilmastostrategia
Kauppalehti 11.9.2007: Olkiluodon myöhästyminen maksaa kolme miljardia euroa
European renewable energies federation, lehdistötiedote 24.10.2006
Tilastokeskus 2006: Energiatilasto 2006
Ernst&Young 2007: Renewable Energy Country Attractiveness Indices Q3