Tuleeko lama, vai eikö tule?

Mikael Kallavuo

Yhdysvaltojen mahdollisesta lamasta on julkisuudessa esitetty hyvin monenlaisia ja vastakkaisia arvioita. Vaikuttaa kuin rahoitusmarkkinoiden monimutkaiset välineet olisivat menneet jo sellaiseen vyyhteen, että juuri kukaan ei kykene enää loogisesti seuraamaan, mihin mikäkin nuoranpätkä johtaa. Yhdysvaltalaisen taloustieteen professori Nouriel Roubinin tuoreet artikkelit helmikuussa ovat herättäneet suurta huomiota, ne näyttävät asettavan erisuuruiset tappioarvailut selkeän loogiseen 12-askelmaiseen jonoon.

RGE Monitor -lehdessä Roubini kirjoittaa, että Yhdysvaltojen lama on jo alkanut ja johtaa yhä syvenevään kriisiin. Asuntolainojen tappioiksi arvioidaan 250-300 miljardia dollaria, mutta sen lisäksi jopa 60 prosenttia kahden viime vuoden kaikista lainoista on holtittomalla perustalla tai jopa niin sanottua ongelmajätettä.

Roubinin mukaan asuntojen arvonalennuksen merkitystä tavanomaiselle taloudelle on aliarvioitu. Ne ovat yksityissektorin suurin omaisuus. Hintojen 20-30 prosentin romahdus aiheuttaa noin 4000- 6000 miljardin tappiot omistajille ja mahdollisesti 10 miljoonan asunnon siirtymisen luotonantajille.

Kun Yhdysvaltojen bruttokansantuotteesta yksityinen kulutus muodostaa yli 70 prosenttia, niin tavallisten perheiden luotonannon ja kulutuksen väheneminen vaikuttaa suoraan koko maan talouteen, työllisyyteen ja veroihin.

Rahoitusmarkkinat ovat kokonaisuudessaan jo nyt suurissa vaikeuksissa. Niiden eri osa-alueita uhkaa arvioiden mukaan jo yli 1000 miljardin dollarin tappiot. Ja kun huomioi, että suorien tappioiden vaikutukset lainanantoon on esimerkiksi Goldman Sachsin mukaan kerrottava kymmenellä, niin päästään tähtitieteellisiin lukuihin, jotka vaikeuttavat hyvin monella tasolla taloudellista toimintaa. Siis lähitulevaisuudessa edessä voi olla erittäin syvä lama, joka koskettaa myös muuta maailmaa. Roubinin arvion mukaan tätä Yhdysvaltain lamaa ei voi hoitaa keskuspankin tavanomaisilla keinoilla kuten koronalennuksilla.

Suomessa olisi syytä julkisuudessa pohtia, miten mahdolliseen lamaan suhtaudutaan, jotta vältyttäisiin niiltä virheiltä, joita tehtiin edellisen laman aikana. Silloiset toimet hyvin mahdollisesti jyrkensivät merkittävästi laman syvyyttä ja lisäsivät työttömyyttä. Silloiset linjanvedot tehtiin osittain Raimo Sailaksen reseptin mukaisesti, ja hän on nykyään valtiovarainministeriön korkeimmalla pallilla. Jotta samankaltaisia tai jopa pahempia virheellisiä ratkaisuja ei väijy lamanurkan takana, olisi keinoista syytä keskustella ajoissa ja laajasti julkisuudessa.

 

Lähteet: RGE-monitor:
The Rising Risk of a Systemic Financial Meltdown: The Twelve Steps to Financial Disaster (5.2.2008)
Can the Fed and Policy Makers Avoid a Systemic Financial Meltdown? Most Likely Not.
(8.2.2008)
Professori Nouriel Roubinin (New York University's Stern School of Business) ajatuksia lamasta voi lukea myös Financial Timesin nettisivuilta:
http://www.ft.com/cms/s/0/4d19518c-df0d-11dc-91d4-0000779fd2ac.html