" />

Kapitalismin musta kirja

Tero Vainio

Tuhokapitalismin nousu on Naomi Kleinin massiivinen, perusteellisesti dokumentoitu syytekirjelmäNaomi Klein: Tuhokapitalismin nousu. Suom. Ilkka Rekiaro. WSOY 2008.Naomi Klein: Tuhokapitalismin nousu. Suom. Ilkka Rekiaro. WSOY 2008. uusliberalistista ryöstökapitalismia vastaan. Tai tuhokapitalismia, kuten Kleinin termi kuuluu, sillä kirja kiistää rajoittamattoman markkinatalouden ja demokraattisen rauhantilan välille väitetyn siteen. Klein haluaa päinvastoin osoittaa, kuinka esteetön kapitalismi nimenomaisesti hyötyy yhteiskunnallisista kriiseistä ja mullistuksista, joissa demokratia lamautuu tai pakotetaan polvilleen. Näitä tilanteita fundamentalistisesti ajatteleva taloudellis-poliittinen eliitti on myös käyttänyt hyväkseen. Klein kutsuu tätä yritysmaailman ja (mahdollisimman pitkälti ulkoistetun) valtion yhdistelmää korporatiiviseksi.

Kahleettoman kapitalismin keskeinen opinahjo on Chicagon yliopisto ja sen johtava guru taloustieteilijä Milton Friedman, joka sai teesiensä ensimmäisen koelaboratiorion Pinochetin diktatuurisesta Chilestä. Klein kartoittaa tuhokapitalismin matkaa 1970-luvun Chilestä itäblokin murtumiseen ja tsunamialueelle. Kaikissa tapauksissa on väkisin runnottu läpi uudistuksia, joissa yhteisiä varoja kaadetaan yksityisten pelurien taskuihin. Yhdistäviä piirteitä ovat rajut yksityistämiset, julkisen sektorin leikkaukset ja kaupan vapauttaminen. Tulonsiirto julkiselta sektorilta yksityiselle mahdollistuu oloissa, joissa sekasorto ja/tai pakkovalta estävät laajamittaiset protestit.

Terrorismin vastaisen sodan myötä pelikenttä on vielä muuttunut. Ennen kriisit toimivat markkinoiden avaajina, nyt kriiseistä itsestään on tullut sota-, turvallisuus- ja jälleenrakennusbisneksen kautta valtava markkina-alue ja rahasampo.

Klein ansaitsee kiitosta huomiostaan, että siinä missä kommunismin rikoksia on oikeutetusti pidetty ideologian rikoksina, on kapitalististen uudistusten nimissä tehdyt ihmisoikeusrikokset epäpolitisoitu. Huterimmillaan kirja on vetäessään raflaavia analogioita yksittäisten ihmisten kidutuksista kokonaisten yhteiskuntien "sokkikäsittelyyn".

[ks. myös tapahtuma arvio Kleinin Helsingin-visiitistä 5.6.2008.]