Wallersteinin luento veti vanhan täyteen

Helsingin vanhalla ylioppilastalolla oli kuuntelijoita 400- 500, nuoria ja vanhempia, kun Immanuel Wallerstein puhui talouden kaaoksesta ja uhkaavasta muutoksesta. Pienetkin teot vaikuttavat siihen, voittaako Davosin vai Porto Alegren henki kapitalistisen järjestelmän kriisiydyttyä.

Yhdysvaltojen valta-asema on heikentymässä. Vaikka sen armeijan budjetti vastaa seitsemän seuraavaksi suurimman armeijoiden rahoitusta, on se silti häviämässä sotansa Irakissa ja Afganistanissa. Kun globaalivalta kutistuu, näyttää tilalle astuvan kaaos, jota kukaan ei kontrolloi. Mihin Pakistanin tai Israelin ja palestiinalaisten konflikti johtaa ja leviää? Kylmä sota oli vielä laskelmoitavissa ja ennakoitavissa, mutta nykyiset konfliktit eivät, mikä Wallersteinin mukaan johtaa yleisesti väkivallan määrän kasvamiseen.

Yhdysvaltojen asemaa heikentävät myös sen taloudelliset vaikeudet. Wallerstein arvioi dollarin kurssin laskevan suhteessa euro = kaksi dollaria. Viime vuosina ulkomaisella lainoituksella on rahoitettu muun muassa kotimaista kulutusta, joka on ollut talouden moottorina, mutta nyt kulutusjuhlat ovat loppumassa. Yhdysvaltojen talous on sekasorrossa eikä Wallersteinin käsityksen mukaan ole asiantuntijoita, jotka tietäisivät kuinka tämä lama tulisi hoitaa.

Wallerstein esitti äärimäisen niukassa muodossa teoriansa kapitalismista, ja sen suhteesta kolmeen kustannusalueeseen: henkilöstö, koneet ja raaka-aineet, verot ja maksut. Nykyinen kapitalismi on Wallersteinin mielestä suuressa kriisissä ja
mahdollisesti hajoamassa. Tätä mahdollisuutta eivät useimmat Sveitsin Davosiin huippukokoukseen vuosittain kokoontuvista päättäjistä ja asiantuntijoista juuri pohdi. Hyvin todennäköisesti jollakin korkeammalla taholla on olemassa myös pidemmän tähtäimen varasuunnitelmia, jos nykyinen talous romahtaa.

Wallerstein viittasi hyvin keskeiseen uhkaan: jos läntisen maailman talousjärjestelmä syöksyy syvään lamaan tai hajoaa, niin onko
mahdollista, että nykyiset suuret hyötyjät ovat varautuneet ajamaan oman ryhmänsä etuja, mahdollisesti puoliväkisin muuttamalla lainsäädäntöä tai jopa suoralla fyysisellä väkivallalla? Kun eri talouslamojen hoitamisessa ei ole välitetty työttömyydestä, sosiaalista palveluista tai paikallisista pienyrityksistä, niin mitä tapahtuu jos tulee oikein suuri lama? Ajetaanko silloin väkisin lävitse vielä ikävämpi ohjelma, joka on epädemokraattinen ja edistää vain hyvin harvojen etua? Wallerstein painotti vahvasti, että jo nyt olisi luotava nykyisen kapitalismin jälkeistä maailmaa, keskusteltava ja ideoitava eri vaihtoehtoja.

Vuosi 1968 ja Maailman Sosiaalifoorumi

Vuonna 1968 alkoi valtava asenteiden mullistus, joka Wallerstein mukaan vaikuttaa edelleen. Nyt Maailman Sosiaalifoorumi on positiivisen muutoksen kärkenä. Globalisaatioliikkeen ja kehitysmaiden vastustus on hänen mukaansa pysäyttänyt 2000-luvun alussa WTO:n toiminnan vapaakaupan edistämiseksi.

Viime vuosina maailma ei ole enää jatkuvasti askeleittain parantunut. Nykyään on yhä useammin kyse ikään kuin vain pienemmän pahan valitsemisesta. Todella hyvä vaihtoehdot puuttuvat: esimerkiksi äänestäessä vasemmistoa on toivoa, että se ei toteuta yhtä huonoa politiikkaa kuin oikeisto. Wallerstein korostaa, että on silti äänestettävä ja valittava tuo pienempi paha, jotta hillitsisi erittäin
suuria vahinkoja, jotka väijyvät nurkan takana.

Jokaisen yksilön valinnan mahdollisuus nousi puheessa esiin. Pienillä teoilla ja valinnoilla maailmaa muuttuu. Mutta kuinka paljon jokin vaikuttaa, sitä ei voi sanoa etukäteen. Tunnetussa kaaosteorian esimerkissä perhosen siipien heilahdusvoima aiheuttaa valtavan luonnon mullistuksen. Joskus pienikin voima voi ratkaisevasti kallistaa vaakaa hyvään suuntaan.

Yleisöstä tulleeseen kysymykseen Wallerstein vastasi tarkentaen, että pienemmän pahan äänestäminen lisäksi on tärkeätä toimia myös muilla tavoilla. Esimerkiksi valtaan nousevaa merkittävää poliitikkoa voisi tukea ryhmän avulla ja vaalien jälkeen jatkettavalla suoralla yhteydenpidolla voi olla hyvin positiivista vaikutusta poliitikon tekemiin päätöksiin. Siitä on kertynyt jo hyviä kokemuksia.
Toisessa vastauksessaan Wallerstein kuvasi kuinka monessa maassa on idearikkaita, hyviä puolueita, jotka saavat aina vain sen 1-10 prosenttia äänistä, eivätkä pääse kiinni todelliseen valtaan. Wallersteinin mukaan syynä on usein liian pitkälle tähtäävien suunnitelmien esitteleminen. Sen sijaan pitäisi esittää mitä tapahtuu kuuden kuukauden kuluttua. Sitä äänestäjät kuuntelevat ja sen mukainen
ohjelma nostattaisi kannatusta. Kuuden kuukauden ohjelmakin voi hyvin olla eettinen ja realistinen.

Maailmantalous on kukoistanut vuodesta 1945 aina 1970-luvun alkuun, mutta sen jälkeen se on taantunut koko ajan. Nykyinen taloudenmuutos näkyy esimerkiksi Kiinan ja Intian talouskasvussa, joka vauhtiin päästyään vaikuttaa puoleen koko maapallon väestöstä. Tämä kasvu vaikuttaa suuresti perinteiseen läntiseen talousmalliin. Se on jo johtanut monien kehitysmaiden vaurastumiseen, kun raaka-aineiden kysyntä kasvaa valtavasti.

Kapitalismi '08

Wallersteinin visiitti Suomeen muuttuu koko päivän mittaiseksi Kapitalismi '08 tapahtumaksi, jossa 68-sukupolvi ja sitä nuoremmat sukupolvet mietittivät yhdessä niin kapitalismia kuin poliittista toimintaa. Seminaari jatkui iltapäivällä paneelilla, jossa muun muassa Peter Waterman kuulutti uudenlaisen kielen ja käsitteiden kehittämistä, joka vastaisi nykyaikaa ja joka korvaisi esimerkiksi vasemmiston ja työläisen käsitteen. Global Activism -kirjastaan tunnettu tutkija Ruth Reitan puhui rakenteiden ja 1968-sukupolven hegemonian kyseenalaistamisesta.
Aktivistitutkija Rodrigo Nunes (mm. Turbulence) pohti muun muassa paikallista ja globaalia aktivismia. Lisäksi oli
kolme työryhmää ja illalla vauhdikkaat maailmanpoliittiset rock-iltamat
Dubrovnikissä, Eerikinkadulla. Seuraavina päivinä Wallerstein luennoi
Helsingin yliopistossa.

Tapahtuman järjestivät: Attac HY, Vasemmistofoorumi, Helsingin
yliopston yleisen valtio-opin laitos, Rakennusliitto, Nigd, Kansan
sivistystyön liitto, Ydin-lehti, Demkratiafoorumi VK, Le Monde diplomatique Suomi

Immanuel Wallerstein:

- Julkaissut The Modern World-System kirjasarjan
- Johti vuosina 1976-2005 Fernand Braudel -keskusta
- Osallistunut aktiivisesti Maailman sosiaalifoorumeihin
- Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksen kansainvälisen asiantuntijaneuvoston ensimmäinen jäsen