Helsingin Sanomien uutisoinnissa Iranin Jundallah-terroristeista oiotaan epämukavia mutkia, kuten järjestön saama tuki Yhdysvalloista. Tarkan viitekehyksen sijaan Iranin hallituksesta maalataan vainoharhainen kuva.
Kansan Uutisten Viikkolehdessä julkaistussa jutussa viitataan muun muassa uusimmassa Ytimessä julkaistuun artikkeliin.
Al Jazeera -televisiokanavan raportissa kerrotaan Pakistanin hyökkäyksestä Etelä-Waziristaniin, jossa sadattuhannet pakenevat armeijan ja heimokapinallisten yhteenottoja.
Alternet.org -sivustolla on julkaistu näyttävä sarjakuva Hondurasin perustuslaillisesta kriisistä, jossa kuvataan myös koko Keski-Amerikan poliittista historiaa.
Paljon puhuttu journalismin viihteellistyminen on löytämässä tiensä myös ulkomaista uutisointiin. Helsingin Sanomissa jännitysnäytelmän muotoon voi kirjoittaa jopa kansainvälisen oikeuden rikkomuksia ja kylmäverisiä teloituksia.
Länsimaiden politiikka Lähi-idän maissa on vääristynyttä ja pohjautuu perimmiltään sotilaalliseen voimankäyttöön, sanoo brittiläisen The Independent-lehden palkittu journalisti Robert Fisk Russia Today -kanavan haastattelussa.
Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak nousi joitakin viikkoja sitten valtakunnalliseen tietoisuuteen esittämällä, että Suomi on Afganistanissa sodassa. Vaikka suomalaiset rauhanturvaajat ovatkin joutuneet osallistumaan kriisinhallintaoperaatiossa tulitaisteluihin, useimmat asiantuntijat olivat virinneessä vilkkaassa keskustelussa sitä mieltä, että kuitenkaan ei ole oikein sanoa Suomen olevan sodassa.
En liene kovin kaukana totuudesta uskoessani, että sanan 'lännettyminen' keksi Helsingin Sanomien Unto Hämäläinen. Hän joka tapauksessa on viljellyt tuota sanaa ahkerasti kirjoituksissaan. Hänelle sanaan sisältyy positiivinen arvolataus: on hyvä, että 'lännetymme', emmekä ole vielä kaikissa suhteissa tarpeeksi 'lännettyneitä'.
Kirjoitin kesäkuisesta Vapaus valita toisin -foorumista jälkimietteitä edellisessä blogissani. Tunnen tarvetta vielä kerran palata asiaan. Ehkä se on osoitus tilaisuuden merkityksestä.
Viikko sitten järjestetty Vapaus valita toisin oli innoittava ja inspiroiva tilaisuus. Sitä eivät järjestäneet puolueet, kuten väitti. Sen järjesti joukko aktiivisia kansalaisia. Tilaisuutta ja sen vastaanottoa ja tuloksia arvioidessa teemat kuten minä, me ja muut - josta puhuin Kulttuuritalolla ovat entistä tärkeämpiä. Ennen pidempiä analyyseja julkaisen alustukseni, joka löytyy myös vvt-blogista.