Latinalainen Amerikka ilman kontekstia

Helsingin Sanomien uutisointi Kolumbian ja Venezuelan välisistä suhteista on joskus niin riippumatonta, että alueen viitekehys jätetään kokonaan sen ulkopuolelle.

Esimerkiksi HS:ssa syyskuun puolivälissä julkaistussa jutussa kerrotaan kilpavarustelun kasvavan mantereella Venezuelan presidentti Hugo Chavezin ”pullistelun” tuloksena.

Erikoista laatulehden analyysissa on se, että itse asevarustelun alueellista vertailua ei suoriteta lainkaan. Myös riippumattoman poliittisen viitekehyksen puute tekee artikkelista lukijalle ongelmallisen ja yksipuolisen.

Jutussa ei esimerkiksi kerrota, että Venäjältä saaduista lainoista huolimatta Venezuela käyttää vain puolet Kolumbian ja kuudesosan Brasilian aseisiin sijoittamasta rahasummasta. Myös suhteessa bruttokansantuotteeseen Venezuelan puolustusbudjetti on selkeästi alle alueen keskiarvon, siinä missä Kolumbian osalta luku on puolitoista kertaa keskiarvoa korkeampi.

”Chavezin sapelinkalistelun” motiiviksi lehti arvelee Yhdysvaltojen päätöksen perustaa tukikohtia Kolumbiaan, mutta toistaa kritiikittä Yhdysvaltojen ulkoministeriön lausunnot tukikohdista Kolumbian huumesodan ja Farc-sissien vastaisen kamppailun alustoina.

Sen sijaan Yhdysvaltojen ilmavoimien omat asiakirjat sivuutetaan kokonaan, vaikka niiden mukaan Palanqueron tukikohtaa tarvitaan tuhansia kilometrejä laajan Etelä-Amerikan mantereen kattavien "täyden spektrin" operaatioiden mahdollistamiseksi ja alueen ”anti-amerikkalaisten hallitusten” vuoksi.

HS:ltä jää myös mainitsematta mantereen kaikkien muiden valtioiden jakama huoli sotilastukikohtien perustamisesta. Esimerkiksi mantereen yhteistyöjärjestö UNASUR on lähes yksimielisesti (Kolumbiaa lukuun ottamatta) pyytänyt Yhdysvaltoja selittämään sotilastukikohtien perustamista edellä mainituista syistä.

Huomionarvoista HS:n jutussa on myös historiallisen kontekstin sivuuttaminen. Esimerkkeinä lähihistorian tapahtumista alueella voisivat olla vaikkapa Venezuelan vuoden 2002 vallankaappausyritys, jonka entinen presidentti Jimmy Carter arvioi syyskuussa amerikkalaisten järjestämäksi.

Asevarustelua voisi myös suhteuttaa Kolumbian vuonna 2008 Ecuadoriin tekemä laiton isku, joka on itsessään luonut valtavia sotilaallisia jännitteitä alueen valtioden välille. Esimerkiksi Brasilian hallitus on perustellut asevarusteluaan juuri siihen vedoten – seikka, johon HS:n lähdeaineistona käyttämä SIPRIn viimeisin raportti toistaa, mutta jota HS ei mainitse.

Kovin alkuperäiseltäkään juttu ei vaikuta, sillä huolimatta suomalaistutkijoiden kommenteista jutun johtopäätökset on nostettu suoraan Yhdysvaltojen ulkoministeriön päivää aiemmin pidetystä lehdistötilaisuudesta.