Ketkä hyötyisivät Suomen Nato-jäsenyydestä?

Vuosikymmenen on suomalainen eliitti - valtalehdistö, talouselämä ja niiden mukana oikeisto -Pekka Peltola on valtiotieteiden maisteri määrätietoisesti ja päivittäin rummuttanut Nato-jäsenyyden välttämättömyyttä. Tämä joukko on hyvinkin rahatietoista väkeä. Silti jäsenyyteen liittyvät taloudelliset aspektit eivät ole olleet juuri lainkaan esillä kampanjassa. Nato haluaa kaikkien jäsenmaidensa käyttävän puolustusmenoihinsa 2% BKT:stä. Suomi käyttää nyt 1,4%.

Nato-jäsenyyttä ajavat kokoomus ja ruotsinkielisten oikeistosiipi. Ne edustavat hyvin selvästi suomalaista yläluokkaa ja ylempää keskiluokkaa ja ajavat sen etuja. Nämä edut kiteytyvät vaatimuksina tämän kerrostuman maksamien verojen alentamiseksi, julkisten palvelujen yksityistämiseksi ja yleensäkin anglosaksisen neoliberaalin talousmallin omaksumiseksi.

Tämän mallin äärimuoto on USA:n järjestelmä, joka on hyödyttänyt siellä viime vuosikymmeninä vain yläluokkaa ja jossain määrin ylempää keskiluokkaa. Minkään muun kerrostuman elämän laatu - tai oikeastaan edes aineellinen elintaso - ei enää parane, vaan koko kasvu menee rikkaimmille. Työväen tuntipalkat jämähtivät paikalleen jo 1950-luvun lopulla, eli puoli vuosisataa sitten. Keskiluokan tuntiansioiden kasvu pysähtyi noin 1970-luvun lopussa.

Mutta USA:ssa mitataankin kotitalouksien, siis koko perheen, tulokehitystä. Se on keskimäärin kasvanut. Tämä kasvu on jo parikymmentä vuotta perustunut tehtyjen työtuntien jatkuvaan kasvuun, eli työpäivän, työviikon ja työvuoden pitenemiseen. Lyhyenkin vuosiloman pitäminen alkaa olla vähemmistön herkkua. Osa-aikatyötä on saatavilla paljon, mutta siitä normaalisti maksettava noin viiden euron tuntipalkka ei riitä edes niukkaan elämiseen, vaan työpaikkoja pitää olla useampia.

Sairausvakuutusten ulkopuolella on yli 40 miljoonaa amerikkalaista. Yleistä eläkejärjestelmää ei ole, vaan eläkkeestään on jokaisen huolehdittava yksityisesti. Varsinkin korkeakoulutus on älyttömän kallista.

Tämä sopii Suomenkin hyvätuloisimmille ja juuri USA:n hyvätuloisimpien elintasoon he vertaavat itseään. Kaikkien maiden eliitit vertaavat omaa asemaansa USA:n tai Euroopan eliittien taloudelliseen asemaan. Ja haluavat samaa. Silloin tällöin kehitysmaissakin ohut yläluokka pystyy korruption avulla hankkimaan samanlaisen elintason. Tämä raunioittaa näiden maiden talouden.

Nato-jäsenyyttä yritetään tietysti perustella turvallisuuspoliittisena ratkaisuna. Mutta turvallisuusuhkaan Venäjän suunnalta ei enää uskota entiseen malliin. USA koetaan yhtä uhkaavana. Ja kokemuksesta tiedetään turvallisuuden hoituvan paremmin kehittämällä yhteistyösuhteita ja -rakenteita kuin rautaa rajalle -periaatteella.

Monikin saa kylmiä väreitä ajatuksesta, että USA alkaisi suostutella suomalaista eliittiä ottamaan maahamme ohjuspuolustusjärjestelmiä niin sanotusti Iranin tai Pohjois-Korean uhkaa vastaan. Suuri enemmistö ei halua tulla vedetyksi mukaan USA:n sotaseikkailuihin.

Tuskin oikeistomme Nato-into johtuu koetusta Venäjä-uhasta. Ainakin he ovat ensimmäisiä kiistämään tämän. En usko myöskään, etteikö oikeistossa pidettäisi mahdollisena, että EU kykenee kokoamaan riittävän kollektiivisen turvan kuviteltavissa oleville uhille. Mutta varsinkaan Manner-Eurooppa ei tarjoa sellaisia erityisetuja oikeiston kannattajille kuin "arvoyhteyden" lujittaminen USA:n kanssa.

Suomalaisten suuri enemmistö hyötyy eurooppalaisuuden moniarvoisuudesta ja USA:ta tasa-arvoisemmasta politiikasta. Kaikki suomalaiset hyötyvät siitä, että EU:n turvallisuuspolitiikkaa rakennetaan enemmän yhteistyön kuin asejärjestelmien varaan.