Ihmisen elämä toistuu ajallisista sykleistä ja rutiineista. Aamukahvi ja päivän lehdet. Töihin meno, töistä tulo, ruuan laitto, iltalenkki ja nukkumaanmeno. Syksy taittuu talveksi ja talvi kevääksi. Silti elettyä elämää ei voi toistaa eikä pelkkä rutiini riitä. Jokainen meistä etsii paikkaansa jossain laajemmassa yhteydessä ja - toivon mukaan- haluamme ymmärtää miten yhteiskunnalliset tai luonnon ilmiöt vaikuttavat elämäämme ja voimmeko me puolestamme vaikuttaa niihin.
Informaatioyhteiskunnassa elämme infoähkyssä erillisten tiedon sirpaleiden peittäessä näyn horisonttiin. Tietoyhteiskuntaa tämä ei vielä ole puhumattakaan, että eläisimme ymmärrysyhteiskunnassa.
Median valtaa on vaikuttaa niihin asioihin, jotka nousevat tärkeiksi, mitä niistä ajattelemme ja ketkä niistä keskustelevat. Samoin millaisilla käsitteillä keskustelua käymme. Kansalaisia ei voi tästä prosessista ulkoistaa ja siksi mediankin on muututtava. Itse asiassa Erkki Kauhanen arvelee kirjassa Innovaatiomedia. Journalismi tulevaisuuden tekijänä, että hybridimedia – siis painettu teksti ja internetin on-line-resurssit - voivat rakentaa tiedon ja ymmärryksen, uutisen ja analyysin.
Innovaatiojournalismi on oma genrensä ja se ylittää perinteiset tieteen, teknologian ja talouden alueet. Innovaatiojournalismi pyrkii signaalien ja trendien tulkitsemisen kautta luomaan ajantasaista kuvaa siitä missä mennään. Sanomattakin on selvää, ettei innovaatiojournalismia voi olla ilman innovaatioita tukevaa yhteiskuntapolitiikkaa tai poliittista järjestelmää.
Kansalaisten osallisuus tuskin minkäänlaisessa ymmärrykseen sekä uuden ja vanhan yhdistämiseen tähtäävässä yhteiskunnassa voi olla vain kommentoijan osa keskustelupalstoilla. Enemmänkin kyse on näkökulmien rikkaudesta, yhteiskunnallisten prosessien tunnistamisesta sekä aikaan ja paikkaan asemoitumisesta mutta myös niistä irrottautumisesta. Olennaista on puhua asioista niitten oikeilla nimillä. Nykymedian pulinassa tarjoillaan kansalaisille sisältöjä, joista osa ei palvele ajan virrassa ja elämänhallinnassa ihmisiä millään tavalla. Sellaisia sisältöjä kuitenkin on nykyistä enemmän ja niitä on kansalaisten kanssa yhdessä etsittävä.
Ydin-lehden kunniakas tehtävä on ollut edistää ymmärtämistä. Emme ole uutistulvan päiväperho saati kalankääreeksi kelpaava eilisen lehti. Sitä vastoin voimme yrittää olla demokratian nöyrä palvelija tarjoamalla vapaan ja vastuullisen agoran yhteiskunnalliselle keskustelulle, josta syntyy paitsi ymmärrys myös vaikuttamisen mahdollisuudet.
Kun media liikkuu kansalaisuuden ja demokratian peruskysymyksissä, syksyinen keskustelu mediasta ja sen vallasta on ollut enemmän kuin tervetullut. Nyt keskustelun pitäisi vain kurottaa vielä pitemmälle: miten yhteiskunnan peilinä tai vallan vahtikoirana olo voisi palvella myös ymmärtämistä ja tulevaisuuden tekemistä. Kansalaisuus kun toteutuu enemmän aktiivisen tekemisen ja tuottamisen kuin passiivisen vastaanottamisen ja kuluttamisen kautta
Tarjoamme tässä numerossa paitsi näkemyksiä mediasta ja poliittisesta puheen parresta yleisesti myös yksityisesti erilaisuuden kohtaamisesta meillä ja muualla. Haluamme lehtenä olla etukenossa ja olla tilaamisen arvoisia. Emme suostu olemaan lastu laineilla ajelehtimassa ajan virrassa. Peräsin voi syntyä vain monimuotoisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta, jonka tuloksena koordinaatit suunnalle otetaan.
Lähtökohtanamme on myös älyllinen rehellisyys. Emme siis keskusteluissa tai väittelyissä – vaikkapa tämän lehden maahanmuuttoon liittyvät jutut - tartu toisen osapuolen huonoimpaan perusteluun, vaan parhaimpaan. Kirjailija Antti Tuuri haluaa haastattelussaan rehellistä puhetta. Sitä tuntuvat myös kansalaiset vaalirahoituskohun melussa haluavan. Rehellisyyteen pätee luultavasti sama asia kuin totuuteen: tarvitaan riittävä määrä rauhaa, hiljaisuutta ja yksityisyyttä.
Virkistäviä lukuhetkiä rauhassa, hiljaisuudessa ja yksityisyydessä, jota joulunaika parhaimmillaan voi meille tarjota!
Arja Alho on Ytimen päätoimittaja.
Tilaa Ydin! Kestotilaus 28€ / Opiskelijatilaus 20€ / neljä numeroa