Kun puhutaan ajan hengestä, nykyajalle ominaisista kehityssuunnista tai vallitsevista arvoista, yksi kaikkein yleisimmin mainittavia asioita on yksilökeskeisyyden lisääntyminen. Siitä tuntuu vallitsevan laaja yksimielisyys myös riippumatta siitä, miten asiaan suhtaudutaan.
Yhteiskuntakriittisessä keskustelussa yksilökeskeisyyden tai individualismin kasvu kuvataan pääsääntöisesti negatiivisena asiana. Se yhdistetään markkinatalouden ylivallan kasvuun. Yhteisöllisyys tai kollektiivisuus taas nähdään jonain katoavana luonnonvarana tai nykyhetken mahdollisena vastavoimana.
Mutta markkinatalous jos mikä on kollektiivitaloutta. Siinähän yksilöllä ei sinänsä ole mitään arvoa, vaan merkitystä on vain sillä, minkä arvoiseksi kukin tai mikin hinnoitellaan. Ja raha taas on nimenomaan kollektiivinen, ei-yksilöllinen asia.
Lue juttu kokonaisuudessaan Ytimen numerosta 2/2010.
Tilaa Ydin! Kestotilaus 28€ / Opiskelijatilaus 20€ / neljä numeroa