Kansainvälinen valuuttarahasto IMF oli ajautunut vuonna 2007 vakavaan sisäiseen rahoituskriisiin. Vielä neljä vuotta aiemmin IMF sai yli 60 prosenttia tuloistaan Brasilian, Argentiinan, Indonesian ja Turkin valtioiden lainoista. Vuonna 2007 tästä nelikosta oli jäljellä enää Turkki, joka sekin suunnitteli maksavansa lainansa pois etuajassa. IMF:n budjettialijäämä uhkasi kasvaa vuoden 2007 kustannuksilla kolmessa vuodessa jopa 400 miljoonaan dollariin.
IMF suunnitteli kursivansa budjettilovea irtisanomisilla ja kultavarantojen myynnillä. Tarkoituksena oli supistaa henkilökuntaa vähemmän aikaa talossa olleista, mutta käytännössä muihin tehtäviin hakeutui paljon pitkään talossa työskennelleitä asiantuntijoita. Budjetin tasapainotusyritykset alkoivat näyttää erityisen synkiltä, kun Turkki ilmoitti 8.5.2007 maksavansa lainansa pois etukäteen.
Hieman yli vuosi tämän jälkeen Lehman Brothers -pankki ajautui konkurssiin. Yhdysvaltojen pankkisektorilta liikkeelle lähtenyt subprime-lainakupla alkoi laajentua globaaliksi rahoitusmarkkinakriisiksi ja sitä seuranneeksi talouslamaksi.
Osa heterodoksiesempia taloustieteen suuntauksia edustaneista kansantaloustieteilijöistä oli pelännyt rahoitusmarkkinakriisiä jo pitkään. IMF:n hyvin resursoidulle tutkimusosastolle globaali talouskriisi tuli yllätyksenä.
Lue lisää Ytimestä 4/2011.