Nettiä tarkkaillaan

Internetin ja yhteisöllisten medioiden merkitys demokraattiselle kansalaistoiminnalle kasvaa. Viimekesäisten Iranin mielenosoitusten lisäksi sähköinen kansalaisaktivismi on osoittanut voimansa myös Euroopassa.

Brittiläinen The Guardian-lehti oli lokakuun alussa poikkeuksellisen tapahtumaketjun keskiössä, kun lontoolainen oikeusistuin määräsi lehden olemaan kokonaan uutisoimatta maan alahuoneen edustajan kysymystä parlamentissa. Oikeuden päätös oli harvinaisen kattava – lehteä kiellettiin nimeämästä kansanedustajaa, hänen kysymyksensä sisältöä ja syitä miksi lehteä kielletään.

- Lailliset esteet, joita ei voida kuvailla, sisältävät toimenpiteitä, joita ei saa mainita, joita pyysi asiakas, jonka nimi on pidettävä salassa, lehti kirjoitti jutussaan (aiheesta Suomessa raportoi ensimmäisenä Fifi).

Salausmääräys kuitenkin kääntyi päälaelleen aiheesta tyrmistyneiden aktivistien toimesta: kyselytuntia seuranneet kansalaiset twiittasivat kysymyksen ja sen vastaukset reaaliaikaisesti nettiin. Samana iltana useat blogit kirjoittivat parlamentin tapahtumien yksityiskohdista.

Kysymyksen takana ilmeni jupakka britannialaisen öljy-yhtiö Trafiguran oikeusjutusta, jossa sitä syytettiin myrkyllisen jätteen upottamisesta Norsunluurannikon vesiin. Yhtiö oli maksanut salaa 33 miljoonaa euroa paikallisille asukkaille, jotka olivat kärsineet flunssan kaltaisista oireista.

Sanomalehteä koskenut oikeudenmääräys lakkautettiin seuraavana päivänä käytännössä turhana.

- On hyvin epärealistista yrittää pitää tällaisia asioita salaisuuksina internetin aikakaudella, Guardianin David Leigh kertoi France24-kanavalle.

Varo mitä kirjoitat

Viime aikoina on kuitenkin länsimaissa tapahtunut huolestuttavia käänteitä sosiaalisten medioiden osalta.

Näin huolimatta siitä, että kesällä Yhdysvaltojen ulkoministeriö osoitti avoimen huolensa iranilaisten bloggareiden ja Twitterin-käyttäjien puolesta, joita Iranin hallitus oli kohdellut rikollisina. Ministeriö jopa pyysi Twitterin omistavaa yritystä siirtämään palvelinten ylläpitoa myöhemmäksi, jotta palvelun jatkuva toiminta olisi varmistettu.

Syyskuun lopulla ilmeni, että Twitterin käyttäminen on myös Yhdysvalloissa rikos.

Lokakuun alussa liittovaltion poliisi FBI teki kotietsinnän newyorkilaisen sosiaalityöntekijä Elliot Madisonin kotiin, jonka aikana Madison oli käsiraudoissa kotinsa lattialla 16 tuntia. Kotietsinnän syy: Madison oli ylläpitänyt Pittsburghin G-20-kokouksen aikaan Twitter-kanavaa ylläpitämisestä. Kanavalla julkaistiin viestejä kokouksen puitteissa kokoontuneille mielenosoittajille, kuten tietoa nukkumapaikoista ja poliisin eristämistä alueista. FBI:n mukaan tämä on muun muassa oikeuden estämistä ja tiedotusvälineen rikollista käyttöä.

FBI:n lisäksi myös Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA on kiinnostunut yhteisöllisistä medioista. Wired-lehti raportoi lokakuun lopulla CIA:n ostaneen osakkeita nettiä tarkkailevasta Visible Technologies -yhtiöstä.

CIA:n sijoitus yhtiöön tarkoittaa tiedonhakua erityisesti ulkomaisista sivustoista tiedustelu- ja imagonhallintakampanjoita varten, Wired kirjoittaa. Visible seuraa yli puolta miljoonaa sivustoa ja kahta miljoonaa sivua joka päivä, mukaan lukien blogeja, keskustelufoorumeita, Flickriä, YouTubea ja nettikauppa Amazonin tuotteiden arvosteluja.

Laillisen rajoissa tapahtuva seuranta koskee vain julkisia sivustoja ja sivuja, ja Facebookin kaltaiset suljetut palvelu eivät sille avaudu. Laittomalla tiedustelulla, joka on myös yleistymässä, ei tällaisia rajoituksia ole.