Taistelu Tammisaaren puolesta ei ole vielä ohi

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n hallitus päätti kokouksessaan 12. lokakuuta niukimmin mahdollisin äänin (8-9) sulkea Tammisaaren synnytysosaston kesän 2010 kynnyksellä. Päätöstä edelsivät toinen toistaan seuranneet sulkemisuhat yhteensä viidentoista vuoden aikana.

Tammisaaren synnytysosaston päivät eivät kuitenkaan ole vielä luetut. HUS:n hallituksen päätöksen jälkeen Raaseporin, Inkoon ja Hangon kunnat ovat ryhtyneet selvittämään eri vaihtoehtoja synnytystoiminnan jatkamiseksi Tammisaaressa. Vaihtoehtoina on esitetty koko sairaalan ostamista HUS:lta ja toimintojen jatkamista kuntien omalla rahoituksella, liittymistä HUS:n sijasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin tai Tammisaaren synnytysosaston toiminnan jatkamista yksityisenä.

Samaan aikaan kansalaisliike Tammisaaren synnytysosaston säilyttämiseksi jatkaa aktiivista toimintaansa. Facebookin Bevara Ekenäs BB –ryhmässä on tällä hetkellä reilut 4500 henkilöä. Yhdistyksen perustaminen on vireillä ja harkinnassa on muun muassa kansalaiskeräyksen järjestäminen tukemaan kuntien mahdollisuutta ostaa sairaala itselleen.

Virkamiesvalmistelussa demokratiavaje

Tammisaarta puolustava kansalaisliike on saanut valtavat määrät ihmisiä liikkeelle. HUS:n hallitus on syksyn mittaan saanut satoja, ellei tuhansia yhteydenottoja Tammisaaren sulkemista vastustavilta kansalaisilta. Lukuisat kansalaiset ovat sulkemispäätöksen jälkeen tehneet oikaisuvaatimuksen HUS:n hallitukselle ja moni on ilmoittanut olevansa valmis viemään asian hallinto-oikeuteen asti, ellei HUS:n hallitus muuta tekemäänsä päätöstä.

Perusteita valitusprosessiin on lukuisia. Virkamiesvalmistelu on ollut tarkoitushakuista, yksipuolista ja puutteellista, pyydettyjen lausuntojen lukuisat säilyttämistä puoltaneet argumentit on ohitettu, kielilain vaatimukset on sivuutettu ja päätöksenteossa epäillään tapahtuneen menettelytapavirhe. On selvää, että päätös Tammisaaren synnytysosaston sulkemisesta joudutaan avaamaan vielä uudelleen ja lopputulos tuolloin voi hyvin olla jotakin aivan muuta kuin lokakuussa. Myös HUS:n johto tietää tämän ja juuri siitä syystä se veti viime hetkellä asian uudelleenkäsittelyn pois 10. marraskuuta olleen hallituksen kokouksen esityslistalta.

Vaikka HUS:n virkamiesjohto on useampaan otteeseen ilmoittanut halustaan lakkauttaa synnytykset Tammisaaressa – milloin milläkin perusteella – se ei tunnu hyväksyvän sitä, että päätöksen tekevät hallituksen jäsenet, eivät suinkaan virkamiehet. Virkamiesjohto ei tunnu myöskään ymmärtävän sitä, että demokraattisessa järjestelmässä kansalaisten tahtoa ei noin vain voi sivuuttaa ilman seuraamuksia.

Kulttuuri tekee Tammisaaresta erilaisen

Mikä sitten tekee Tammisaaresta erityisen ja säilyttämisen arvoisen?

Syynä suosioon on Tammisaaren synnytysosaston edustama yksilöllinen synnytyskulttuuri. Tammisaaressa toimitaan synnyttäjälähtöisesti, hänen toiveitaan ja tarpeitaan sekä koko perhettä kuunnellen ja kunnioittaen. Synnyttäjää tuetaan hyödyntämään omia voimavarojaan kannustamalla aktiiviseen synnytykseen ja tarjoamalla kattava valikoima niin lääkkeettömiä kuin lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä. Esimerkiksi akupunktiota, homeopatiaa ja vyöhyketerapiaa on aina saatavilla ja kaikissa synnytyssaleissa on amme. Vyöhyketerapiaa kivunlievityksenä toivova synnyttäjä ei voi luottaa sitä saavansa muualla kuin Tammisaaren synnytysosastolla.

Se, ettei synnytyksen kulkuun puututa lääkkeiden avulla, edistää tutkitusti synnytyksen sujuvaa ja turvallista kulkua. Sen sijaan toimenpiteet, kuten puudutukset ja oksitosiinin käyttö, lisäävät todennäköisyyttä uusien toimenpiteiden, kuten kalliin ja riskialttiin sektion, tarpeelle. Moderni lääketieteellinen osaaminen on kuitenkin välittömästi saatavilla sitä tarvittaessa ja kaikki samat kivunlievitysmenetelmät ovat käytettävissä kuin muissakin synnytyssairaaloissa.

Tammisaaressa myös taataan perhehuone kaikille sellaista haluaville. Jos varsinaisia perhehuoneita ei ole vapaana, sellainen tehdään tavallisesta huoneesta. Se, että puoliso voi täysipainoisesti osallistua vauvan hoitoon alusta asti, on erittäin tärkeää vanhempi-lapsi -suhteelle ja koko perhedynamiikalle. Täysipainoinen osallistuminen ei ole mahdollista, jos puoliso joutuu lähtemään illalla kotiin äidin ja vauvan jäädessä sairaalaan. Tammisaaren synnytysosastolla perhettä ei kotiuteta ennen kuin se itse kokee olevansa siihen valmis.

Tammisaaressa ei ole myöskään erillisiä osastoja synnyttämättömille, synnyttäville ja synnyttäneille, vaan kaikki toiminnot tapahtuvat saman osaston sisällä. Tämän ansiosta samat tutut kätilöt voivat hoitaa perheen synnytyksen ja sairaalassaoloajan alusta loppuun asti.

Suomessa on vain neljä WHO:n Baby Friendly Hospital –sertifikaatin saanutta synnytysosastoa. Tammisaaren synnytysosasto on ensimmäinen sertifikaatin saaneista ja HUS:in ainoa sertifioitu synnytysyksikkö. Ruotsissa ja Norjassa lähes kaikki synnytysyksiköt ovat sertifikaatin saaneet ja esimerkiksi Kiinassa sertifioituja synnytysyksiköitä on yli 6000. Suomi kuuluu maailmanlaajuisesti siihen valtioiden joukkoon, jolla on vähiten Baby Friendly –sertifioituja synnytysyksiköitä. Monissa kehitysmaissakin sertifioituja synnytysyksiköitä on Suomea enemmän.

Synnytysosastolla kiinnitetään erityistä huomiota imetyksen tukemiseen. Tulokset näkyvät käytännön imetysluvuissa. Tammisaaren synnyttäjistä 95% imettää lasta kotiin lähtiessään. Vastaava luku koko Suomen osalta on 65%. Vastaavasti Länsi-Uudenmaan äideistä 20% täysimettää lastaan puoli vuotta synnytyksen jälkeen, kun muualla Suomessa keskiarvo on onneton 1%. WHO ja STM suosittelevat puolen vuoden täysimetystä.

Tammisaaren synnytysosasto on myös ekologinen edelläkävijä synnytysosastojen joukossa. Se kannustaa perheitä käyttämään kestovaippoja. Osasto tarjoaa kestovaipat perheiden käyttöön ja myös hoitaa niiden pesun.

Hyviä muistoja luomassa

Perheelle on synnytyksestä ja lapsivuodeajasta kauaskantoiset vaikutukset. Juuri siksi synnytykseen liittyviä kuluja on äärimmäisen vaikea laskea. Jos äiti jää potemaan huonoa synnytyskokemustaan kuukausiksi, vaikuttaa se väistämättä haitallisesti vauvan ja äidin kiintymyssuhteeseen. Synnytys, josta jää hyvä mieli perheelle sekä onnistunut imetys lisäävät perheiden hyvinvointia ja edistävät lapsen terveyttä. Jos perheet eivät saa synnytysosastolla riittävästi tukea ja ohjausta, joutuvat he hakemaan sitä myöhemmin neuvolasta ja pahimmillaan lastensuojelusta asti.

Synnytyksen ei tarvitse olla elämysmatkailua, mutta sitä ei myöskään tule pitää sairautena, joka liukuhihnamaisesti hoidetaan pois alta sairaalan aikataulujen ja ehtojen mukaan.

Tanja Pirhonen on Bevara Ekenäs BB -ryhmän jäsen.

Tilaa Ydin! Kestotilaus 28€ / Opiskelijatilaus 20€ / neljä numeroa