Vapaa Venäjä?

Kevään ensimmäisen numeromme teema on Venäjä. Emme yritä hotkaista ja sulatella valtavaa ja monikulttuurista Venäjää suupalana saati edes ratkaista mitään ongelmaa tyyliin Venäjä, Venäjä, Venäjä. Vaikka kulttuurinen yhteenkuuluvuutemme on rakennettu monin tunnesäikein puhumattakaan historiasta, nykyisyyden haasteet olisi kohdattava – niin heillä kuin meillä. Siinä auttaisi kieli.

Erilaisia Venäjän ja Suomen tulevaisuusstrategioita kuitenkin tuotetaan paljon. Suomen eduskunta hahmotteli muutama vuosi sitten kolme skenaariota vuoden 2017 Venäjästä. Vuosiluvun valinta viittaa tietenkin Suomen ja Venäjän maantieteelliseen ja – joskus – kohtalonomaiseen yhteyteen. Lokakuun vallankumouksesta ja Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi tuolloin 100 vuotta.

Venäjän tuhatvuotinen historia on kiehtova julmuudessaan ja kauneudessaan. Andrei Tarkovskin elokuvan munkki Rublev kohtaa 1400-luvun Venäjän rujon todellisuuden luostarin muurin ulkopuolella, mutta kykenee kaiken kokemansa ja näkemänsä jälkeen luomaan värikylläisiä, harmonisia ja hyvyyteen uskovia Kolminaisuuden ikoneja, jotka puhuttelevat yhä.

"Venäjällä käytävä talouspoliittinen keskustelu on avoimempaa ja ammattimaisempaa kuin koskaan aikaisemmin."

Pietari avasi Venäjän ikkunan Eurooppaan suuressa Pohjan sodassa. Katariina Suuri oli kiinnostunut valistuksen filosofiasta, ja moderni alkoi tunkeutua myös Venäjälle. Nils Torvalds, tämän numeron yksi kirjoittajistamme, kuvaa Muodonmuutoksia – Venäjän pitkä vuosisata 1900-2008 -kirjassaan valikoivan jälkeenjääneisyyden politiikan ja moderniin pyrkivän suurvallan nousun alkuvaiheita ja kuinka ”raakalaismaiset sodat paljastavat kehnon ja kestämättömän.”

Lenin arveli vallankumouksen olevan helpompi aloittaa Venäjällä kuin lännessä, mutta etenemisen puolestaan olevan lännessä helpompaa kuin Venäjällä. Miten oikeassa hän olikaan. Mutta onko mikään Venäjällä helppoa? Takaisin tulevaisuusstrategioihin.

Ensimmäisessä strategiassa nähdään Venäjän mahdollisuudet nousta energiaosaamisella globaaliksi vaikuttajaksi, toisessa puolestaan monipuolistuvaksi mosaiikki-Venäjäksi, jolloin demokratiakehitys ja siteet Eurooppaan vahvistuvat. Kolmannessa sen kehityskulku nähdään vahvojen vallan Venäjäksi, josta esimerkiksi putinismin arvostelijat varoittavat. Nämä erilaiset kehityskulut heijastavat hyvin erilaisten arvioiden ja näkemysten kirjoa, joita meillä Venäjästä on, ja jotka välittynevät myös lehtemme Venäjää käsittelevistä artikkeleista.

Tosiasia lienee kuitenkin se, että paljon myönteistä tapahtuu niin valtiossa kuin kansalaisyhteiskunnassakin - vaikka kriittiset huomautukset oikeusvaltiokehityksen hauraudesta ovat täyttä totta. Valtiotieteen tohtori Pekka Sutela sanoo, että Venäjällä käytävä talouspoliittinen keskustelu on avoimempaa ja ammattimaisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Hän peräänkuuluttaa suhteuttamista.

Mutta myös pimeitä nurkkia on valaistava. Novaja Gazetaa julkaistaan nykyään myös suomeksi taskukirjana. Siinä on esitelty esimerkiksi tutkivan journalismin keinoin Putinin ystävien liiketoimia, joilla on yhteytensä myös Suomeen. Onhan eräs varakkaimmista venäläisistä liikemiehistä Suomen kansalainen. On hyvä muistaa myös, että Venäjän talous on tyypillisesti raaka-aineriippuvaisen maan taloutta. Energiasektori kuitenkin työllistää vain vähän - vajaan kaksi prosenttia työvoimasta. EU-maissa on pienyrityksiä 45 tuhatta asukasta kohden, Japanissa 50 ja Yhdysvalloissa 75. Venäjällä kuitenkin vain 7. Aikamoinen urakka kiinniottotaloudelle.

Vapaa Venäjä -laulussa keisarit eivät enää hoivanneet eivätkä veriset julmuritkaan. Kuitenkin neuvostoaika kahlitsi vapauden. Kun läntinen perinne huutaa minä, minun, minulle – itäinen ei lausu minää lainkaan. Ehkäpä siksi, että yksilöä samalla tavalla kuin meillä, ei vielä ole, sillä se sulautuu jumalaan, luontoon ja aikaan.

Andrei Tarkovskin vapauspohdinnoissa yhdistyvät venäläiseen tapaan idän ja lännen perinne:

- Voidakseen olla vapaa, ihmisen pitää vain olla sitä kysymättä siihen keneltäkään lupaa. Pitää olla näkemys omasta kohtalosta ja seurata sitä alistumatta ja olosuhteille periksi antamatta…Vapaus on sitä, että opimme olemaan vaatimatta mitään elämältä ja ympärillä olevilta ihmisiltä, ja sen sijaan vaadimme itseltämme ja annamme omastamme: vapaus on uhri rakkauden nimessä.

Tilaa Ydin! Kestotilaus 28€ / Opiskelijatilaus 20€ / neljä numeroa