Vietnamin sotaa Afghanistanissa?

Suomi on kaksinkertaistamassa Afganistanin ISAF-operaation joukkoja, mutta paikallisten ja asiantuntijoiden mukaan se vain pahentaa konfliktia. Ulkoministeriön ehdotuksen perusteella Afganistaniin ollaan todennäköisesti lähettämässä noin sataa ylimääräistä rauhanturvaajaa ylläpitämään järjestystä presidentinvaalien ajaksi.

Tammikuun puolenvälin joukkojen kokoamiskokouksessa Suomi ainona maana Saksan rinnalla päätti lähettää lisäjoukkoja. Muualla yleinen mielipide onkin kääntynyt jyrkästi Afganistanin operaatiota vastaan. Esimerkiksi Ruotsissa ainoastaan 17 prosenttia kansalaisista kannattaa lisäjoukkojen lähettämistä, ja jopa Yhdysvalloissa joukkojen lisäämistä vastustaa yli 40 prosenttia kansalaisista.

– Suomi vetoaa YK:n turvallisuusneuvoston pyyntöön asiassa, ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Timo Kantola sanoo.

Vaikka viralliset perustelut ovatkin yksiselitteisiä, ne merkitsevät samalla Suomen avointa tukea Yhdysvaltojen ulkopoliittiselle linjalle. Kriisinhallintaoperaatiota, tai Yhdysvaltojen johdolla toteutettua Afganistanin miehitystä, perustellaan demokratian ja kansalaisyhteiskunnan rakentamisella. Virallinen retoriikka ei kuitenkaan paljasta koko kuvaa.

Yhdysvaltojen presidentti Barack Obaman hallinto on ilmoittanut siirtyvänsä pois maan demokratian kehittämisestä. Sen sijaan Afganistaniin etsitään ratkaisua ensin aseilla – maahan ollaan tuomassa kymmeniä tuhansia uusia joukkoja, samalla kun jo aiemmin vähäistä kehitysapua ollaan vähentämässä. Vastuuta humanitäärisestä työstä ollaan siirtämässä eurooppalaisten valtioiden hartioille.

Afgaanit vastustavat joukkojen lisäystä

Osa uutta strategiaa on kansan edustajien ja kansan mielipiteen työntäminen taka-alalle. Yhdysvaltojen ja Nato-joukkojen aiheuttamat siviiliuhrit sekä jälleenrakennustyön hidas tahti ovat turhauttaneet niin afgaanien kansanedustajat kuin kansan miehitystä vastaan.

Afganistanin presidentti Hamid Karzai pyysi jo onnitteluviestissään uudelta presidentiltä muutosta strategiaan. Karzain toistuneet pyynnöt ovat aikaansaaneet Washingtonin valtaan nostaman entisen yrityslobbarin jättämisen maata koskevan päätöksenteon ulkopuolelle. Obaman kerrotaan lopettaneen presidentti Bushin käytännön järjestää viikoittaisia videokonferensseja Karzain kanssa.

Karzai ei ole pyynnöissään suinkaan yksin. The Asia Foundationin lokakuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan yhä useammat afgaanit ovat tyytymättömiä ulkomaalaisten läsnäoloon. Vuoden 2001 jälkeisen toiveikkuuden on korvannut pessimistisyys maan tulevaisuudesta.

Samaan aikaan humanitääriseen tilanteeseen ei ole tullut muutosta: jopa 70 prosenttia kaupungeissa asuvista afgaaneista on ilman puhdasta juomavettä ja yli puolella väestöstä on ongelmia ostaa ruokaa tai polttoainetta.

Afghanistanin edustajanhuoneen jäsenet, jopa oppositiopuolueiden edustajat, eivät tahdo maahan yhtäkään uutta sotilasta. Kabulissa työskentelevien kollegoidensa puolesta tämän ilmaisi selkeästi Ruotsin entinen YK-suurlähettiläs ja FRIDE-tutkimuskeskuksen johtaja Pierre Schori helmikuun alussa järjestetyssä Ulkopoliittisen instituutin juhlaseminaarissa. Asiantuntijoiden mukaan uusien joukkojen tuominen maahan tulee ennustettavasti lisäämään väkivaltaa siviilejä ja ulkomaalaisia kohtaan. Uudelleenjärjestäytyneen Talebanin lisäksi sissisotaa käyvät nyt myös kansallismieliset afgaanit.

Huonosti hoidettu ”Vietnam”

Rauhaan pakottamisen sijaan asiantuntijat, kuten YK:n entinen Afganistanin ihmisoikeusasiantuntija Cherif Bassiouni, uskovat Afganistanin tarvitsevan Nato-joukkojen vetäytymistä. Maltillisen Talebanin edustat on tuotava neuvottelupöytään. Alueen muiden maiden, kuten Iranin ja Kiinan, on osallistuttava aktiivisesti maan vakauden turvaamiseksi. Taloudellinen apu on moninkertaistettava.

Jopa Yhdysvaltojen sotilaallista sektoria tukeva RAND-tutkimuskeskus on huomauttanut afgaanien saaneen vain 57 prosenttia siitä avusta, joka on määritelty minimiksi sodasta rauhaan palaavien valtioiden alueilla.

Ulkoministeriön mukaan ISAF:in eliminoiminen Afganistanin ratkaisusta ei kuitenkaan ole realistista. Suomi on mukana myös poliisien ja afgaanien oman armeijan kouluttamisessa, mutta monet näkevät korruptoituneen ja heikon paikallishallinnon aseistamisen vain lietsovan konfliktin liekkejä.

Afganistanista onkin tulossa uusi Vietnam: siellä taistellaan miehitystä vastustavia paikallisia vastaan korruptoituneen paikallishallinnon puolesta ilman maan omien asukkaiden tukea. Ulkoministeriön selitys, että operaation edistää Suomen kansallista turvallisuutta, on kaukana tästä todellisuudesta.

Janne Hukka on Ytimen toimitussihteeri.

Lue loput Ytimekkäät numerosta 1/2010.

Tilaa Ydin! Kestotilaus 28€ / Opiskelijatilaus 20€ / neljä numeroa